Search
  • Helena Koivusalo

Uhanalaiset ja elävät alkuperäiskielet – "Eivät ne ole mitään muinaisjäänteitä"

Updated: May 8


Saamelaisilla on Suomen alkuperäiskansana laissa turvattu oikeus käyttää omaa kieltään. Kielelliset oikeudet toteutuvat kuitenkin vaihtelevasti kolmen Suomessa puhuttavan saamen kielen osalta. Tässä artikkelissa kolme saamelaisnuorta kertoo suhteestaan pohjoissaameen, inarinsaameen ja koltansaameen.


Kun Darija Semenoja, 22, on isän kanssa porohommissa kotona Sevettijärvellä, yhteinen kieli on koltansaame. Isän äidinkieli se on ollut aina, mutta isän toiveesta Darija oppi omaksi äidinkielekseen suomen.

– Isä oppi suomen kielen vasta seitsemänvuotiaana asuntolakoulussa, sillä suvussa puhuttiin kolttaa. Minä ymmärrän kolttaa kohtalaisesti ja puhun jonkin verran.

Darijan isä on koltansaamelainen ja äiti kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta. Semenoja kävi peruskoulun ja lukion kokonaan suomeksi Rovaniemellä, missä opetusta saamen kielillä ei tarjottu.

– Isä halusi, että minä ja sisarukseni opimme hyödyllisemmän suomen kielen.


Semenoja ajattelee, että muiden saamen kielten

sijaan suomi syrjäyttää kolttien kielen.

– En usko, että enää on mahdollista luoda sellaista yhteisöä, jossa puhuttaisiin vain kolttaa.

Kieli on vahvasti sidoksissa kolttakulttuuriin ja siten myös perinteisiin elinkeinoihin.

– Esimerkiksi poronhoitoon suuria muutoksia voisi tehdä suunniteltu Jäämerenrata. Sillä on toteutuessaan iso vaikutus koko kolttakulttuurin säilymiseen, kun elinkeino on niin iso osa kulttuuriamme. Koen, että perinteiset elinkeinot vaikuttavat siten myös kielen siirtymiseen.


Koltansaame on vakavasti uhanalainen kieli. Kolttaa äidinkielenään puhuu Kolttakulttuurikeskuksen arvion mukaan enää 300 henkilöä. Koltta on yksi Inarin kunnan neljästä virallisesta kielestä, ja Inarin itäisten osien ohella kielellä on parikymmentä puhujaa Venäjän puolella. Kieltä elvytetään muun muassa lasten kielipesätoiminnalla ja vuoden mittaisilla intensiivikursseilla.

Silti Semenoja epäilee, että koltan kieli tulee häviämään ajan myötä. Suurin osa puhujista on hyvin iäkkäitä ja harva nuori käyttää kieltä nykyään äidinkielenään.

– Koulussa opetettava koltan kieli myös eroaa natiivien, esimerkiksi isovanhempien puheesta. Onko se nyt sitten niin hyödyllistä opiskella niin erilaista kieltä kuin se oikeasti on?





Erke Eriksen on kotoisin Utsjoelta, Suomen ainoasta kunnasta, jossa enemmistö väestöstä on saamelaisia. 19-vuotias Eriksen opiskelee parhaillaan musiikkilukiossa Oulussa ja kirjoittaa

pohjoissaamen äidinkielenään ylioppilaskirjoituksissa tulevana syksynä.

– Kävin peruskoulut saameksi, mutta muutamia aineita opiskelimme suomeksi. Siksi muutos täysin suomenkieliseen opetukseen lukiossa ei ollut niin suuri.

Eriksen on lukionsa ainoa saamelainen oppilas.

Hän saa opetusta äidinkieleensä etäyhteydellä Ivalosta.


Saamenmaan rajattomuus näkyy Eriksenin perheessä. Molemmat vanhemmat ovat saamelaisia, mutta Norjan puolelta Kirkkoniemestä kotoisin oleva isä oppi kielen vasta 18-vuotiaana.

– Itse puolestaan olen oppinut isältäni myös norjan kielen. Siitä olen kiitollinen ja unelmana olisi tulevaisuudessa myös muuttaa Norjaan.


Pohjoissaame on uhanalainen kieli, mutta Suomessa puhuttavista kolmesta saamen kielestä kaikkein levinnein ja puhutuin. Kaikkiaan pohjoissaamea puhuu reilut 20 000 puhujaa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

– Tulevaisuuden näen kyllä siten valoisana, että kyllä se kieli siitä myös elpyy. Nykyään se on niin paljon helpompaa olla saamelainen, Eriksen pohtii.

Kielen vaalimisen hän kokee myös omaksi velvollisuudekseen.

– Ehdottomasti aion opettaa kaikki kielet, jotka itsekin osaan, jos saan joskus lapsia, hän toteaa.




Monikielisyys on saamelaisnuorille yleistä.

Eriksenin tavoin myös Sáárá Seipiharju, 21, osaa viittä eri kieltä. Syntyjään inarinsaamelainen Seipiharju opiskelee parhaillaan Oulun yliopistossa inarin- ja pohjoissaamen kieltenopettajaksi.


Seipiharjun äidinkieli on inarinsaame, jota puhutaan vain Suomessa.

– Olen aina ollut Inarissa osa kieliyhteisöä ja saanut opiskella omalla äidinkielelläni lukioon saakka. Siksi en ole kokenut, että inarinsaame on pieni kieli, vaikka tilastollisesti se on sitä.


Pohjoissaamen Seipiharju oppi lukiossa, jossa kieltä opetettiin muutama tunti viikossa.

– Saamen kielet ovat kieliopeiltaan erilaisia, mutta niissä on samankaltaisia sanoja. Jonkin verran ymmärrän myös koltansaamea, kun voin verrata kielen sanoja omaan äidinkieleeni.


Seipiharjun mukaan saamen kielten asemaa Suomessa on heikentänyt yksikielisyyden aate, eli ajatus siitä, että kannattaa puhua vain suomea. Inarinsaamen asema heikkeni merkittävästi myös Inarissa vuonna 1920 jyllänneen espanjantaudin myötä.

Suomen laissa on turvattu saamelaisten oikeus käyttää ja kehittää omaa kieltään. Silti erot alkuperäiskansan ja tavallisten suomalaisten oikeuksissa ovat välillä valtavia.

– Jos suomalainen nuori valitsee esimerkiksi äidinkielentunnilla kirjaa, on valikoima laaja. Inarinsaamelainen nuori joutuu yleensä valitsemaan lasten tai aikuisten kirjan, koska kielelle käännettyä nuortenkirjallisuutta ei juurikaan ole, Seipiharju kiteyttää.




Koltansaamen tavoin myös inarinsaame on luokiteltu vakavasti uhanalaiseksi. Inarinsaamen kielen elvyttämisen eteen yhteisön jäsenet ovat tehneet viime vuosikymmeninä merkittävää työtä. Kielen tila on jo kohentunut paljon, mutta tekemistä riittää edelleen. Kielen aseman parantaminen toi myös Seipiharjun yliopistoon.


– Tarve päteville opettajille, kääntäjille ja varhaiskasvattajille on suuri. Aion ehdottomasti palata opintojen jälkeen takaisin Inariin. Se on ollut selvää jo pitkään, että se on minun ainoa oikea koti.


Tarkkaa määrää esimerkiksi inarinsaamen puhujamäärästä ei ole saatavilla. Vuonna 2016 julkaistun Saamebarometrin mukaan puhujamääristä on erilaisia arvioita, mutta kattavat tutkimukset puuttuvat. Arviointia vaikeuttaa myös määritelmä siitä, kuka on kielen puhuja.

Seipiharju on samaa mieltä.


– Se raja on hämärä. Riittääkö, että osaa sanoa hyvää päivää ja selviää arjen perusasioista vai pitääkö hallita myös vaativammat keskustelut?

– Inarinsaamen puhujia on tällä hetkellä karkeasti noin 450, Seipiharju arvioi.


Kieltenopiskelijan mukaan tärkeää on muistaa, että kaikkien kolmen saamen kielen osalta puhutaan elävistä kielistä.

– Ei meidän kielemme ole mitään muinaisjäänteitä, vaan eläviä, kehittyviä, vaikkakin uhanalaisia kieliä. Esimerkiksi lastenohjelmia tehdään kaikilla kolmella saamen kielellä, se on hyvä merkki.

– Me olemme ainakin päättäneet, ettei kielemme kuole. Tilanne paranee koko ajan ja iloitsemme uusista puhujista, Seipiharju päättää.



Viekö virus vähemmistöä


Sata vuotta sitten tammikuussa Inarissa alkoi riehua espanjantauti. Vuonna 1920 tauti iski Inariin kovemmin kuin missään. Kymmenesosa kunnan asukkaista kuoli. Enemmistö menehtyneistä oli saamelaisia.

– En tunne ketään, jonka suvussa espanjantauti ei olisi vaikuttanut, sanoo inarinsaamelainen Sáárá Seipiharju.

Kolmessa kuukaudessa tauti jätti jälkeensä 120 orpolasta, mikä vaikutti vahvasti myös kielen heikkenemiseen alueella.


Sata vuotta myöhemmin keväällä 2020 pelätään, lähteekö pandemiaksi levinnyt koronavirus leviämään laajemmin myös Pohjois-Suomessa.

– Totta kai se pelottaa, varmasti meitä kaikkia.

– Meillä on paljon vanhoja ihmisiä, joilla on täysin korvaamatonta tietoa kielestä ja kulttuuristamme. Heiltä voi kysyä neuvoa, miten jokin asia voidaan ilmaista. Nämä ikänsä puolesta riskiryhmään kuuluvat vähemmistön jäsenet ovat meille aivan korvaamattomia, Seipiharju sanoo.


Tilanne mietityttää Seipiharjua paitsi oman perheen, myös koko yhteisön kannalta.

– Kokonaisuutena pelottaa, miten paljon se voikaan vaikuttaa, jos tauti lähtee ihan kunnolla jylläämään. Meitä on jo nyt niin vähän, eikä kukaan tiedä mitä tapahtuu. Toivon, että myös turistit ymmärtäisivät sen, Seipiharju toteaa.


Sáárá Seipiharju on huolissaan koronaviruksen vaikutuksista.

Teksti:

Helena Koivusalo


Kuvat:

Darija Semenojan kuva-arkisto, Alina Muratova ja Mari Molkoselkä.


Grafiikat:

Mari Molkoselkä


Lähteet:

Kolttakulttuurikeskus

Kotimaisten kielten keskus

Opetushallitus

Saamelaiskäräjät

Saamebarometri 2016

Espanjantauti vuonna 1920


580 views

Eat mii goarrán – Me emme katoa

©2020 by Eat mii goarrán. Proudly created with Wix.com

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now