Search
  • Helena Koivusalo

Musiikkia omalla tyylillä perinteitä kunnioittaen

Updated: May 8

Saamelaismusiikki tuo monelle mieleen ennen kaikkea alkuperäiskansan musiikkiperinteen joikuineen ja rumpuineen. Nuoret saamelaiset muusikot Erke Eriksen ja Mihkku Laiti tekevät musiikkia myös genrerajoja rikkoen omalla äidinkielellään.


Kun Madetojan musiikkilukiossa opiskeleva Erke Eriksen, 19, osallistui osana opintojaan


sävellystyöpajaan viime syksynä, ensimmäisenä ajatuksena oli tehdä metallibiisi englanniksi. Kavereiden ja perheen kannustuksen myötä kieleksi valikoitui lopulta pohjoissaame.

– Sain valtavasti kannustusta tehdä kappaleen omalla äidinkielellä, ja lopulta tein niin.

Lopputuloksena oli sinfonialle sävelletty power metal -kappale, josta pidettiin paljon, Eriksen kertoo.

Metallimusiikkia saamen kielellä ei ole Eriksenin mukaan aiemmin juurikaan tehty.

Hänelle genrevalinta oli luonnollinen, sillä metallimusiikki oli kuulunut nuoren miehen elämään jo pitkään.


– Oma musiikkitaustani alkaa ala-asteelta. Aloitimme bändin ystävien kanssa, ja sen toiminta jatkui lähes lukioon saakka. Aloitin siinä sähköbassossa, mutta myöhemmin siirryin kitaraan.


Hevimusiikkia Eriksen alkoi kuunnella enemmän yläasteella.

– Jo ala-asteella löysin saamelaisen hevibändin Intriguen, joka teki hevicovereita alkuperäisjoiuista ja myöhemmin myös omia biisejä saameksi.


Kyseessä lienee ainoa saamelainen hevibändi, ja se antoi paljon inspiraatiota myös Eriksenille.


– Se on aika uniikkia, että on saamenkielistä hevimusiikkia, ja sieltä se ajatus lähti, että ehkä tuota voisi itsekin kokeilla.


Peruskoulun jälkeen nuorukainen opiskeli vuoden Saamen musiikkiakatemiassa Utsjoella.

– Siellä tutkittiin oman suvun taustoja. Omassa perheessäni meillä ei kukaan esimerkiksi joikaa, ja tutkin aika pitkälle, että löysin musiikkitaustaa oman suvun historiasta. Selvisi, että mummini mummin sisarukset ovat aikanaan joikanneet, Eriksen muistelee.


Myöhemmin perinteen katkeamiseen suvussa vaikutti pitkälti uskonto, joka kielsi joikaamisen pitkään. Nyt perinne saa jatkoa.

– Itse aloitin laulamaan enemmän vasta musiikkilukiossa, lähinnä heviä, mutta jonkin verran laulan myös joikuja. Tulevaisuudessa haluaisin hyödyntää sitä enemmänkin oman musiikin teossa.


Musiikkilukiossa Eriksen innostui myös säveltämisestä. Haaveena on myös työllistyä musiikin parissa tulevaisuudessa. Sitä ennen edessä häämöttää kuitenkin vielä valkolakki ja armeijan suorittaminen.


Katso videolta, kun Erke Eriksen kertoo ajatuksistaan musiikin tekemisestä:


Myös 17-vuotias Mihkku Laiti Utsjoelta kulkee musiikkimaailmassa omaa polkuaan. Peruskoulun jälkeen jatko mietitytti, mutta suunnitelmat alkoivat selkiytyä, kun Laiti kuuli Saamen musiikkiakatemiasta. Nyt hän opiskelee projektimuotoisessa koulutuksessa ja käy samalla lukiota Utsjoella.

– Olen harrastanut musiikkia niin kauan kuin muistan – laulanut ja soittanut klarinettia. Ensimmäisen kerran esiinnyin yksin julkisesti kuusivuotiaana, Laiti naurahtaa.


Nyt Laitin laji on rap-musiikki.

– Aloitin rapin tekemisen, kun aloitin musiikkiakatemiassa. Ajattelin, että se on yksinkertaista ja ostin sovelluksen biisien tekoon. Kavereilta kyselin vinkkejä hyviin biitteihin ja opettelin itse tekemään, hän kertoo.

Esikuvia Laitin genrestä löytyi enemmän kuin Eriksenille metallimusiikista.

– Saamenkielisen rap-musiikin järkäle on tietysti Ailu Valle, sitten on Amoc ja Slincrazen, Laiti kertaa.

– Näistä kolmesta Amoc on ehkä ollut esikuvani, mutta pääosin omat idolini ovat ulkomailla.


Nuori muusikko on julkaissut kaksi omaa biisiä, ja useita kappaleita on valmiina odottamassa julkaisua. Kuluneella viikolla Laiti julkaisi myös ensimmäisen yhteiskappaleen Ailu Vallen kanssa. Vastaanotto musiikille on ollut hyvä.

– Olen yllättynyt siitä, miten positiivisesti on suhtauduttu. Minun tyylini on sellainen, että sanon asiat suoraan niin kuin ne ovat. Muutamia sellaisia biisejä on kyllä tulossa, jotka voivat ainakin vanhemmissa ihmisissä herättää ennakkoluuloja suorien sanoitusten takia, Laiti pohtii.


Saamelaisuus näkyy myös Laitin musiikissa sanoitusten kautta.

– Kerron millainen maailma on minusta saamelaisena. Pilkkaan stereotypioita, joita ihmisillä meistä on. Haluan rikkoa ennakkoluuloja.

Esimerkiksi Laitin ja Vallen tuoreessa Maid Jos It kappaleessa lauletaan: "Riitelen niin kuin

kaikki saamelaiset, niinhän ei tee suomalaiset".

– Tarkoitan sillä stereotypiaa meistä riitaisena kansana. Suomalaiset ajattelevat, että riitelemme koko ajan, koska emme ole tyytyväisiä mihinkään. Todellisuudessa olemme

tyytymättömiä siihen, kun meitä katsotaan alas päin, Laiti selventää.


Tulevaisuudessa mielessä siintää myös mahdollisuus vaihtaa kieli joskus suomeksi.

– Teen aika modernia räppiä verrattuna aiempiin saamenkielisiin artisteihin. Suomeksi kuulijakunta olisi toki laajempi, mutta aika näyttää, miten jatkan musiikin tekemistä, Laiti toteaa.



Kuuntele Yungmiqu & Ailu Valle – Maid Jos It:


Musiikkikoulutusta kehitetään aktiivisesti


Eriksen ja Laiti ovat molemmat Saamen musiikkiakatemian kasvatteja. Sámi musihkkaakademiija on Utsjoen kunnan alainen hanke, jota on toteutettu yhteistyössä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Norjan Kautokeinossa toimivan Sami Allaskuvla -korkeakoulun kanssa.


Vuonna 2018 aloitettu hanke päättyy ensi syksynä. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää musiikin koulutusverkostoa ja vahvistaa saamelaista musiikkia toimeentulona. Musiikkiakatemia vaalii ja vahvistaa sekä perinteistä että modernia saamelaismusiikkia.


– Työ on onnistunut hyvin, ja olemme kouluttaneet hankeaikana parikymmentä musiikkialan osaajaa töihin kentälle, kertoo johtava opettaja Anna Näkkäläjärvi-Länsman.

Opiskelijoita on ollut kirjavasti erilaisista musiikkityyleistä, kaikista alueen kieliryhmistä ja eri instrumenttien taitajista.

Näkkäläjärvi-Länsmanin mukaan seuraavaksi on tarpeen kehittää jatko-opintoja akatemian suorittaneille.

– Parhaillaan meillä on käynnissä yhteistyö, jonka avulla nyt opinnoissa pisimmällä olevat voivat suorittaa näytön saamelaisesta vokaalimusiikista ja saada siten toisen alan perustutkinnon musiikkialalta keskipohjalaisen Centria-ammattikorkeakoulun kautta.


– Korkeakouluopinnot olisivat tarpeen ja niiden kehittämistä jatketaan. Musiikkiakatemialle meillä ei ole pysyvää rahoitusta eli jatkamme työtä näiden kanavien kartoittamiseksi, Näkkäläjärvi-Länsman taustoittaa.


Parhaillaan valmistelussa on myös uusi hanke ja seuraavaksi tarkoituksena on keskittyä lasten ja nuorten musiikkiopetuksen kehittämiseen Tenojokilaaksossa työllistäen samalla musiikkiakatemiassa jo koulutettuja opiskelijoita.


Pitkän tähtäimen tavoitteena musiikkiakatemiahankkeessa oli muodostaa valtion rahoittama saamelaismusiikkiyhtye.

– Työ sen eteen jatkuu. Vielä emme ole riittävän suuri organisaatio, jotta valtionosuuksien hakeminen olisi mahdollista. Tulevaisuuden tavoitteena se säilyy, että saisimme määrärahan saamelaismusiikin kehittämiseksi.

– Toiminta jatkuu myös ensi syksynä Utsjoella Saamen kielikeskuksessa, joka koordinoi Saamen musiikkiakatemian lasten- ja nuorten musiikkikoulutuksen järjestämistä, Näkkäläjärvi-Länsman selventää.


Teksti:

Helena Koivusalo


Kuvat:

Alina Muratova ja Mihkku Laitin kuva-arkisto


Video:

Saara Karjalainen ja Linde Leppink


Grafiikat:

Mari Molkoselkä


Lähteet:

Saamelainen musiikkiakatemia

420 views

Eat mii goarrán – Me emme katoa

©2020 by Eat mii goarrán. Proudly created with Wix.com

This site was designed with the
.com
website builder. Create your website today.
Start Now